Seluskassa 17.-19.8.Perjantaina kun tultiin Seluskaan, oli siellä täysi hulina päällä. Äiti oli tullut muurarille hanslankariksi ja niinhän sinne vintille oli piippua noussut ja vaikka kuinka paljon. Laitettiin ensin ruokaa ja sen jälkeen aloimme Sampon kanssa laittelemaan salia siihen kuntoon, että uuni voidaan huomenna purkaa. Sampo kävi nakkelemassa katolta vanhat piipunrippeet pois ja sitten kannettiin salista irtotavarat pikkukamariin ja peiteltiin lattia pressuilla ja muilla suojilla. Illalla vielä saunottiin. Huomenna on sitten edessä kunnon urakka!
Aamulla noustiin ennen seitsemään ja huomattiin, että muurarilla oli jo mylly pyörimässä :) Reippaasti vaan ylös ja aamupalan laittoon! Minä ja äiti alotettiin välikatolla piipun purkamisesta ja Sampo ja muurari kiipesivät katolle muuraamaan piippua. Ensimmäinen tauko pidettiin, kun saatiin pirtin lattia näkyviin. Samalla saatiin lisätyövoimaa - kummitädin mies tuli
purkuhommiin. Onneksi muuraamiseen oli käytetty saviuunilaastia, sillä tiilet irtosivat todella helposti. Muurari arvioi, että uunissa on noin 2000 tiiltä eli purkamista riitti. Samoin pölyä ja moskaa! Kyllä me tehtiin hartiavoimin töitä ja oltiin kyllä sen näköisiäkin, hikisiä ja pölyisiä. Puolenpäivän jälkeen saatiin muutamaksi tunniksi lisämiehitystä ja pikkuveljet J ja J sekä Heidi saapuivat avuksi. Tekemistä olisi riittänyt isommallekin porukalle, mutta hyvinhän me pärjättiin.Jossain vaiheessa alkoi jo uupumus hiipiä jäseniin, mutta oltiin niin lähellä loppua, että ei antanut kenelläkään sinni periksi lopettaa urakkaa. Raadettiin siis vielä vähän ja saatiin kuin saatiinkin uuni pihalle! Aivan uskomatonta. Ja vielä ihmeellisempää on se, että homma tehtiin ihan suht normaalin työpäivän puitteissa eli oltiin varmaan siinä viiden jälkeen valmiita. Huh huh! En olisi kyllä ikipäivänä uskonut, että yhdessä päivässä homman saisi tehtyä. Iso kiitos apuvoimille!
Mahtava tuuri kävi - Pekka huomasi yhdessä tiilessä nimikirjaimet! Ne ei sovi uunin muuraajalle, joten pääteltiin, että nimikirjaimet kuuluvat joko tiilien tekijälle tai sitten tähän uuniin on käytetty tiiliä vanhasta uunista ja nimikirjaimet kuuluvat sen muuraajalle.
Saunassa meistä irtosi varmaan muutama kilo pölyä ja hikeä. Ei varmaan tarvi edes sanoa, että oltiin aika uupuneita koko sakki. Lohduttelin sitten talkoolaisia, että eihän tässä enää sitten ole kuin vähän tekemistä- enää pitää rahdata vanhat tiilet pihalta pois ja kantaa sama määrä uusia sisälle... :) Eli kaikki vapaaehtoiset nyt kädet ylös, raskasta raatamista on luvassa!
Oltaisiin kyllä ansaittu pitää yksi vapaapäivä, mutta ei auttanut kun oli naulapyssy lainassa ja
palautuspäivä maantaina... eli sunnuntaina sitten tehtiin Sampon kanssa navetan välikattoa. Ja saatiin valmistakin, jäi vain 4 lautaa uupumaan, että olisi saatu koko homma valmiiksi. Aika tarkasti oltiin lautojen menekki laskettu. Ei kyllä jäänyt yhtään kaivelemaan muutaman laudan puute, niin mahtava oli saada tämäkin urakka valmiiksi. Nyt voi navettaan taas vetää sähköt sisälle. Saadaan siis kohtapuoliin navettaankin valot ja pistorasiat. Eikä enää puutu paljon myöskään ateljeen valmistumisesta.. :)Kuvia on viime aikoina ilmaantunut blogiin aika kitsaasti. Se johtuu osittain siitä, että meillä on nyt aika pölyistä ja likaista sisällä ettei oikein tee mieli viedä sinne kameraa. Toisaalta se johtuu myös siitä, että ollaan tehty niin tiukasti töitä ja rankkoja projekteja ettei iltasella enää ole paljon ollut mehuja kierrellä kameran kanssa. Mutta kyllä me kuviakin kohta taas aletaan saamaan lisää kunhan pirtin n. viiden sentin pölykerros saadan siivottua.
Pölykerrokseen tallentuu kylläkin nyt hienosti, mitä pirtissä yöaikaan tapahtuu. Tässä näkyy safarirallin reitti :)
