lauantaina, lokakuuta 28, 2006

Talvivalmisteluja

Seluskassa 21.10.

Käytiin päiväreissulla Seluskassa tekemässä vähän talvivalmisteluja. Kerättiin katolta kaikki ylimääräinen pois eli tiilet ja laudankappaleet, nehän olivat olleet liimausten painona. Otettiin mukaan myös jäätyviä maaleja ja otettiin peräkärryyn vielä yksi kuorma vanhoja huopia. Minä vielä istuttelin krookuksia koivujen juurelle. Saapas nähdä tuleeko niistä keväällä kukkia.

Oli aika kirpsakka syyskeli. Penkin päällä kasvoi lumiheinää:). Se oli oikein kaunista katseltavaa. Järvi näyttää nykyisin enemmän pellolta kuin järveltä. Käytiin patoakin katsomassa ja kovastihan vesi lirisi vaikkakaan sitä ei kovin paljon ollut. Aika erilainen näky kuin keväällä, silloinhan se oikein tulvi.

Kuistin ikkunat olivat jo aika talvisen näköiset, ihan huurussa ja pakkaskukkia täynnä. Sisällä oli muutama aste lämmintä, mutta puhaltimella kyllä lämpeni aika nopeesti 18 asteeseen. Ehkä vielä vois hyvinkin olla yötä. No, lomaillaan nyt vielä isommista töistä ja katotaan vähän ajan päästä mitä alkais. Ehkä halkoja voi tehdä tai sitten kiivetä pitkästä aikaa navetan yläkertaan.
Tai laittaa vaikka korotukseen ikkunaa.

tiistaina, lokakuuta 17, 2006

Vesihana kiinni


17.10.

Pikavisiitti Seluskaan. Alkaa tulla jo niin kylmä, että oli pakko käydä sulkemassa vesihana. Ensi yöksi on luvattu pakkasta, joten putki on vaarassa jäätyä. Parempi varoa kuin katua. Hanan sulkeminen on kuitenkin aika simppeliä, joten voidaan tarvittaessa avata se vielä ennen talvea uudestaan hetkeksi.

Otettiin samalla kyytiin maalit, jotka ei kestä pakkasta. Räpsittiin muutamia kuvia avustushakemusta varten ja käytiin ihastelemassa meidän järveä, joka on hetkellisesti muuttunut pelloksi :) Pato on avattu kokonaan ja vettä on enää nimeksi. Talvella pohjaa aiotaan ruopata ja ylimääräiset turvelautat poistaa. Mielellään ois kauemminkin viipynyt, mutta ehkä tullaan viikonloppuna uudestaan jos vain ilmat sallivat.

Hoksattiin myös, että saatiin vetää tämän kesän työlistasta taas yksi urakka tehdyksi! Enää ois yksi jäljellä ja sitten on päästy tavoitteeseen. Ja kyllä oikeastaan ylikin. Saatiinhan me myös navetan välikatolla tosi paljon aikaseksi, poltettiin vanhat heinät, maalattiin aitat, metalliromut saatiin pois ja paljon muuta pientä ja vähän isompaa työtä tuli tehtyä. Hieno homma!

Ensi kesältä taidetaan siirtää talon huopakatteen uusiminen vuodella eteenpäin. Mutta ehkä lantalan katto voitaisiin uusia ja muurauttaa pari uunia. Aittoihin saattaisi laittaa kulmalaudat ja eiköhän sitä kaikkea muutakin tekemistä keksi!

torstaina, lokakuuta 12, 2006

...ja piipun päällä oli hattu!

Seluskassa 11.10.

Ei satanut vettä eli oli hyvä päivä lähteä käväisemään Seluskassa. Takakontissa oli hieno uusi piipun hattu. Ensi kesää ajatellen tarvittiin myös muutamia kuvia meidän uuneista, tarkoituksena olisi muurauttaa ainakin yksi.

Ensimmäiseksi Sampo kuitenkin nosti tikkaat pystyyn ja minä kiipesin katolle liimapöntön ja kuumailmapistoolin kanssa. Sampo jäi räpsimään kuvia ja tuli sitten hatun kanssa perässä. Liimaaminen onnistui ihan kohtuu helposti pyssyn kanssa. Minä liimailin ja Sampo asensi hattua. Pimeä yllätti aika nopeasti. Sissejä kun ollaan niin haettiin työmaavalo ja jatkettiin liimaamista niin kauan, että saatiin rivi loppuun asti. Nyt on enää ihan pienestä kiinni ja jos ensi viikolla vielä jatkuu leudot kelit niin ehkä käydään viimeistelemässä liimausurakka.

Uusi piipunhattu on pellinvärinen, joten jossain vaiheessa ehkä maalataan se. Mutta saatiinpa nyt kuitenkin viimein hattu paikalleen - sitähän on suunniteltu vasta noin vuosi :) Kyllä oli ulkona pimeää ja pelottavaakin. Eikä siitä nyt niin kauan ole, kun naputeltiin katolla kahteen asti yöllä. Eikä tehnyt yhtään tiukkaa näkemisen kanssa!

Kuvissa on malliksi meidän uunit pirtissä ja salissa. Molemmissa kamareissa on tavalliset pönttöuunit ja keittiössä tietenkin puuhella. Onhan siinä muuraamista!

keskiviikkona, lokakuuta 11, 2006

Kaatiskeikka

10.10.

Saatiinpas vihdoinkin puolentoistaviikon aikomisen jälkeen vietyä vanhat kattohuovat kaatopaikalle. Sateiden jälkeen kaatiksella oli tosi kuraista ja liejuista ja hetki jo epäiltiin ettei päästä liukasta ja jyrkkää mäkeä Zorrolla ylös, mutta kyllähän se lopulta hyvin meni. Loppupunnituksen mukaan lastia oli ollut 200kg. Arviolta kaksi samanlaista kuormaa vielä odottelee Seluskan pihalla. Yllättävän paljon painoa pelkistä huovista tulee.

Käytiin samalla hakemessa navetan eli saunan savupiippuun hattu, vihdoinkin. Jos keskiviikkona on hyvä ilma niin käydään se varmaan asentamassakin. Samalla voidaan ehkä vähän liimaillakin, jos vaan saadaan liima vielä ulos purkista. Täytyy varmaan käyttää kuumailmapistoolia apuna.

maanantaina, lokakuuta 02, 2006

0 huopaa jäljellä!

Seluskassa 29.9.-1.10.

Tälle viikonlopulle oli vain ja ainoastaan yksi päämäärä - saada katto valmiiksi! Perjantaina lähdettiinkin innolla matkaan hyvissä ajoin. Viikolla tehtyjen pidempien työpäivien vuoksi, oltiin jo neljän aikaan rautakaupassa ostamassa neljää viimeistä huoparullaa. Vähän meinas mennä hankalaksi, kun ei meinannut nauloja löytyä. Onneksi kuitenkin sentään, olishan se ollut jo melko noloa :)

Päästiin Seluskaan siis jo reilusti ennen pimeää ja ehdittiin noin parisen tuntia tehdä töitäkin ennen kuin näkö loppui. Sampo vaihtoi saunan oven päällä olevan lampun. Se meni viime viikonloppuna rikki, kun tuuli kaatoi tikkaat suoraan lampun päälle. Minä kipusin katolle ja aloin nykkimään muutamasta viimeisestä kolmiorimasta nauloja irti. Ihan en saanut kaikkia irti, lopulta oli niin pimeää ettei tiennyt kaivoiko ruuvimeisselillä naulaa irti vai muutenko vaan teki reikää rimaan.

Nyt oli ennätyskylmää sisällä, tullessa vain 9 astetta. Oli pakko ottaa jo lämpöpuhallinkin käyttöön. Kyllä mittari näytti sisällä iltasella jo 20 astetta, mutta petivaatteet ei varmaan yhdeksästä kovin paljon olleet lämmenneet...hrrrrhrrrr...

Lauantaiaamuna saatiin reippaita talkoolaisia jo puoli yhdeksältä. Äiti ja Pekka sinnikkäästi tulivat uudestaan edellisestä rankasta työpäivästä huolimatta. Aloteltiin kaffella ja sitten vaan katolle. Näytti jo aika vähältä meidän urakka, mutta niin siinä vaan kuitenkin aikaa vierähti. Piti irrotella naulat ja vaihtaa aika monta lahonnutta lautaa. Äiti urheasti naputtili rimoihin nauloja ja minä yritin liimailla. Miehet hääräsivät muiden töiden kimpussa. Välillä kuulosteltiin hirvimiesten ja -koirien ääniä. Vähän kuului pauketta, mutta ei onneksi ihan solkenaan niin kuin sorsastuksen alkaessa.

Ahkerat työmiehet ajettiin puoliväkisin matkoihinsa puoli kuuden kieppeillä, että ehtivät ajella kotiin ennen pimeää. Minä ja Sampo vähän tankattiin evästä ja takaisin katolle. Enää oli harjahuovista kiinni. Ongelmana oli viileä ilma. Huovat oli vähän kankeahkoja, mutta liima se vasta sitkeää olikin. Olkapää meinasi irrota paikoiltaan kun yritti saada tököttiä irti purkista. Lopulta keksittiin ottaa kuumailmapistooli avuksi ja johon alkoi liimakin notkistumaan. Saatiin viimeinenkin harjahuopa liimattua vaikka kyllä teki jo näkemisen kanssa melko tiukkaa. Vähän jo viluttikin (luit oikein) - mutta periksi ei siis annettu. Viimeisillä voimilla raahattiin (tai Sampo raahas) tiiliä katolle, että saatiin huopien painoksi. Sitten äkkiä vain lämmittämään saunaan ja päätä tyynyyn. Nyt oli kyllä uupunut olo! Mutta katto oli vih-doin-kin valmis. No, onhan se pientä viimeistelyä (liimailua, leikkailua ja naulailua) vailla, mutta ne ehtii sitten vaikka ensi kesänä. Pääasia on, että se kestää sadetta ja tuulta ja tuiskua. Pressut siis nakattiin aika reteesti katolta alas. Oltiin vaan niin väsyneitä, että siihen ne pitikin sitten jättää ja raahata suojaan joku toinen kerta :)

Sunnuntaina herättiin kuitenkin aika reippaina vaikkakin oli aika kivistävät jäsenet. Taivaalta kuitenkin ripsi vettä siihen malliin ettei kattotöistä tullut mitään. No, sehän ei meitä haitannut.
Sinnikkäinä työmiehinä kerättiin kuitenkin pihalta roskalaudat ja muutkin roskat pois ja lastattiin vielä peräkärry täyteen vanhoja huopia kaatiskeikkaa varten. Sitten nopeesti pakattiin tavarat ja käännettiin Zorron keula kohti city-kotia. Nyt voidaan hyvällä omalla tunnolla pitää remonttihommista pientä lomaa ja palataan sitten asiaan jonkun ajan päästä. Tekeminenhän ei lopu, mutta nyt se saa vähän aikaa odottaa.

Ai niin, kerättiinhän me hurja porkkanasatokin talteen. Saadaan narskutella eväänä oman maan satoa, ihanaa.

Pitää meidän vielä ennen talvea Seluskassa käydä ainakin vesihana sulkemassa ja pari muutakin hommelia tehdä talven varalta. Katotaan millon sitten ehditään, kalenteri on jo aika täynnä kaikista niistä jutuista, joita ollaan kattorempan takia siirretty vähän myöhemmäksi.