Seluskassa 22.-24.9.
Pitkästä aikaa lähdettiin Seluskaan jo perjantai-iltana. Ja vielä rautakaupan kautta. Sampolla oli pitkä työpäivä, joten minä laittelen kaiken valmiiksi - hypättiin vaan Zorron kyytiin, kun Sampon työpäivä vihdoin loppui. Perjantaina ei kylläkään ehditty mitään töitä tehdä, koska ulkona oli jo pilkkosen pimeää, kun päästiin perille. Matkalla jännitettiin kamarin lämpötilaa ja +14 oli meille lämmin yllätys - kirjaimellisesti. Oltiin veikkailtu aika monta astetta kylmempää. Koska töitä ei voinut enää tehdä niin katottiin Larella elokuvaa.
Lauantaina sitten reippaana ylös kirpeään syysaamuun. Asteita oli vain viisi ja puettiinkin päälle aika monta kerrosta toinen toistaan tyylikkäämpiä varavaatteita, mitä Seluskassa kyllä riittääkin! Katolle oli kiva kiivetä, kun pitkällinen urakka oikein konkreettisesti lähenee loppuaan. Päivästä tuli kaunis ja välillä aurinko paisteli ihan pilvettömältä taivaalta ja hikihän meille tuli kun vaatetta oli reilusti päällä. Minä heiluin sorkkaraudan kanssa ja Sampo keskittyi lahojen lautojen vaihtoon. Saatiin kuitenkin päivän päätteeksi neljä huopaakin laitettua eli ei yhtään huonosti. Iltapäivästä ihailtiin joutsenta, joka kylpi meidän rantavesissä. Kylläpäs maistui sauna ihanalta rankan päivän päätteeksi.
Sunnuntaiaamu oli lämmin ja usvainen. Apureiksi karauttivat äitiliini ja Pekka. Neljästään saatiin hyvää vauhtia töitä etenemään ja pienen sateen keskeyttämänäkin 9 huopaa laitettua. Hienoa hienoa. Enää on vain 6 - tai 6,5 - huopaa laittamatta eli yhden päivän urakka. Reippaata apurivat ovat nimittäin luvanneet tulla uudestaan lauantaina (jos ei sada).
Päästiin myös sisustamaan :) ja siitä kiitos kuuluu serkkutyttö Annulle, jolta saatiin juuri meidän makkarin sävyihin sopiva sängynpeitto. Matto on ihan sävysävyyn!
Rankan, mutta mukavan viikonlopun vähän epämiellyttävä päätös oli vierailu päivystävällä lääkärillä. Sampo-raasu sai sinnikkään roskan silmäänsä ja pakkohan se oli lopulta käydä lekurilla kun ei hiekanmuru lähtenyt vaivaamasta millään. Onneksi hoito saatiin ja särkimainen katse on jo palautunut lähes normaaliksi.
